Edvard Alexander WESTERMARCK (1862−1939)
Edvard Alexander WESTERMARCK (1862−1939)
Edvard Alexander WESTERMARCK (1862−1939)
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Marokon kartta
Marokon kartta
Marokon kartta
Marokon kartta
EDVARD WESTERMARCK
sosiaaliantropologi
Edvard Westermarck tunnetaan avioliiton historian sekä moraalin synnyn ja kehityksen tutkijana. Hän oli yksi aikansa kansainvälisesti tunnetuimpia tiedemiehiä. Westermarck toimi käytännöllisen filosofian professorina Aleksanterin-Yliopistossa 1906−1918, sosiologian professorina London School of Economics and Political Science -yliopistossa 1907−1930 ja filosofian professorina Åbo Akademissa 1918−1932. Hän oli Åbo Akademin ensimmäinen rehtori.
Westermarck edusti brittiläisen sosiaaliantropologian vertailevaa menetelmää. Hän teki suomalaisen antropologisen kenttätyön uranuurtajana Marokkoon 21 tutkimusmatkaa vuosina 1898−1926 ja vietti siellä yhteensä seitsemän vuotta. Kulttuurien museossa on yli 200 hänen keräämäänsä Marokon arabien, berberien ja juutalaisten esinettä. Westermarckin Marokon-matkojen laajaa kirjeenvaihtoa ja kuva-aineistoa säilytetään Åbo Akademin kirjastossa.
Westermarckin kirjallinen tuotanto on huomattava. Tunnetuimpia teoksia ovat väitöskirja The History of Human Marriage (1889), The Origin and Development of the Moral Ideas (1906), tutkimusmatkojen tuloksena syntyneet Sex år i Marocko. Reseskildringar (1918), etnografinen päätyö Ritual and Belief in Morocco 1 − 2 (1926) ja Pagan Survivals in Mohammedan civilization (1933).
Edvard Westermarck Sidi Abdessalamin kanssa asuntonsa edessä Fesissä, 1909−1910.
Kuva Åbo Akademis bildsamlingar.
Edvard Westermarck neljännellä tutkimusmatkallaan Marokossa 1907−1909. Kuva Åbo Akademis bildsamlingar.
Atlasvuoret ulottuvat Marokon, Algerian ja Tunisian alueelle. Keskimmäinen ja tärkein vuorijono on Korkea-Atlas. Kuva Edvard Westermarck. Åbo Akademis bildsamlingar.
Westermarckin matkakumppaneita. Ratsun selässä hänen tulkkinsa ja oppaansa Sidi Abdessalam el-Baqqali. Kuva Edvard Westermarck. Åbo Akademis bildsamlingar.
Messinkiinen ruutipullo. Mahaan on kiinnitetty metallilevystä tehty ornamenttiristi, jonka uskottiin hajottavan pahansuovan katseen neljään ilmansuuntaan. Shluh-berberit. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Amppelinlampun ylin osa, käden muotoinen khamsa-amuletti, joka on leikattu messinkilevystä ja koristeltu toiselta puolen kauttaaltaan siselöidyin kuvioin. Kämmenessä on kuusisakarainen Daavidin tähti. Juutalaiset, Etelä-Marokko. Kuva Tiina Rekola. Museovirasto.
Kirjontakoristeinen nahkalaukku. Sekä kahdeksanterälehtisen kukka- että tähtiaiheen on uskottu suojaavan laukkua ja sen sisältöä pahalta silmältä. Marrakesh. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto
Arabikylä Etelä-Marokossa. Rakennukset ovat olkimajoja ja telttoja. Kuva Edvard Westermarck. Åbo Akademis bildsamlingar.
Hopeinen amulettiriipus. Korujen lasikivien väri on saatu lasin alle laitetusta paperista. Sinisen värin on uskottu pystyvän kumoamaan pahan silmän vilkaisut. Samanlaisia pienempiä amuletteja kiinnitettiin poikien hiuskiharoihin. Arabit, Marrakesh. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Berberikylä Etelä-Marokossa. Atlasvuorten berberit asuvat verrattain mukavissa tasakattoisissa kivi- ja savitaloissa, eivät koskaan teltoissa tai olkimajoissa kuten arabit.
Kuva Edvard Westermarck. Åbo Akademis bildsamlingar.
Miehen villaviitta. Suuren silmäkuvion ohella myös vinoneliöt torjuvat pahaa silmää. Berberit, Glawi, Korkea-Atlas. Kuva Rauno Träskelin. Museovirasto.
Punasavinen tasapohjainen ruukku (berb. thaqsrit). Laidoille maalatut abstrahoidut kädet ovat ns. viitoskuvioita, joiden on uskottu suojaavan esinettä ja sen omistajaa pahalta silmältä. Naiset valmistivat kotikäyttöön tarkoitetun lasittamattoman keramiikan. Kuva Tiina Rekola. Museovirasto.
Ketjulaite naisen vaatteiden kiinnitykseen, messinki, hopea, emali. Terävän solkineulan on uskottu lävistävän pahan silmän ja kiiltävän metallin kääntävän pahan katseen koruun ihmisen sijaan. Shluh-berberit, Anti-Atlas. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Villainen satula- ja vuodepeite. Geometrisissa kuvioraidoissa esiintyy silmää esittäviä vinoneliöitä ja neliöitä sekä kulmakarvoja esittävää siksak-raitaa, joka on kolmiomuodon muunnos. Berberit, Keski-Marokko. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Pyhimysten lisäksi myös paikoilla, eläimillä ja kasveilla voi olla barakaa eli siunaavaa voimaa. Westermarck kuvasi tämän pyhän kiviröykkiön, koska sen uskottiin sisältävän barakaa.
Kuva Edvard Westermarck. Åbo Akademis bildsamlingar.
<
>
Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Westermarckin ensimmäisen Marokon-matkan reitti vuonna 1898 kulki Tangerista Tetuaniin ja Fesin ja Meknesin kautta takaisin Tangeriin. Hän kävi myös Marrakeshissa. Myöhemmin Westermarck vietti kesäkaudet Marokossa omassa talossaan Tangerin lähellä.
