• MAAILMANMATKAAJAT
    MAAILMANMATKAAJAT
    MAAILMANMATKAAJAT
    MAAILMANMATKAAJAT
    • Böckelman

    • Donner

    • Etholén

    • Heikel

    • Heiskanen

    • Helminen

    • Karsten

    • Landtman

    • Mannerheim

    • Nordenskiöld

    • Ramstedt

    • Roos

    • Sirelius

    • Westermarck

  • MUSEO
    MUSEO
    MUSEO
    MUSEO
  • INFO
    INFO
    INFO
    INFO

Mahākāla portinvartijana, temppelin ovipaneeli, Mongolia. Keräilijä Eric

Idestamin testamenttilahjoitus 1961. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

JOHDANTO. Kokoelmien vanhinta esineistöä Suomen kansallismuseon vanhoissa vitriineissä sekä

ensimmäinen luetteloitu esine, salish-intiaanien hartiavaippa. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

JOHDANTO. Osa Kulttuurien museon vanhimmista esineistä on peräisin Keisarillisen Aleksanterin-

Yliopiston kokoelmista 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

KONGO. Saga Roosin miehen Klasin tavoin Kongojoen aluksilla työskenteli jopa 150 suomalaista 1890-luvulta

toiseen maailmansotaan. Moni heistä keräsi paikallista esineistöä. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

MESA VERDE. Tutkiessaan anasazi-intiaanien asuinpaikkoja 1891 Gustaf Nordenskiöld aloitti tieteellisen

arkeologian Yhdysvaltojen lounaisilla muinaisjäännöksillä. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUURI MAA. Adolf Etholén matkusti 1817 Venäjälle kuuluneeseen Alaskaan ja työskenteli siellä 15 vuotta.

Etholénin laaja kokoelma on kansainvälisestikin tunnettu. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUURI MAA. Naamioita ja rumpu Adolf Etholénin kokoelmasta,  oikealla

näkymä Keski-Aasia-huoneeseen. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

KESKI-AASIA. Derviššin puku ja varusteet sekä muuta esineistöä mm. G. G. Mannerheimin ja

Hilja Heiskasen kokoelmista. Takana Alaska-huone. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

KESKI-AASIA. C. G. Mannerheimin hankkimia arkeologisia löytöjä sekä tiibetinbuddhalaisia thangka-ikoneja

G. J. Ramstedtin ja Sakari Pälsin Mongolian-retkeltä 1909. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

KIINA 1800-LUVULLA. Esivanhempien kulttiin, teehen ja Kiinan oppeihin liittyviä esineitä. Suuri osa Kulttuurien museon

vanhemmasta Kiina-esineistöstä on merenkävijöiden tuomaa. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

KIINA 1800-LUVULLA. Vuolukivisiä pöytäkoristeita ja kirjoituspöydän välineitä: astioita,

sivellinastioita, paperipainoja ja rasioita. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUOMALAIS-UGRILAISET KOKOELMAT sisältävät runsaasti pukuja ja tekstiilejä, kuten U. T. Sireliuksen tuoman komilaisen naisen puvun (oik). Myös nuket, jotka tehtiin Kansallismuseon näyttelyyn 1916, ovat museoesineitä.  Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUOMALAIS-UGRILAISET KANSAT. A. O. Heikelin hankkima ersämordvalaisen morsiamen  puku (vas.), hantien

turkisvaatteita sekä selkuppimiehen umpiturkki Kai Donnerin kokoelmasta (oik).  Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUOMALAISIA SOSIAALIANTROPOLOGEJA. Edvard Westermarck lähti kenttätyöhön Marokkoon 1898. Ensimmäisillä matkoillaan

hän keräsi mm. berbereiden esineistöä, joiden kuviointi liittyy pahan silmän torjuntaan. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

SUOMALAISIA SOSIAALIANTROPOLOGEJA. Gunnar Landtmanin Papua-Uusi-Guinea -kokoelmaa (vas.)  sekä Rafael Karstenin

keräämää, jívaro-intiaanien voitonjuhlaan liittyvää esineistöä Ecuadorista (oik.). Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

NÄYTTELYJULKAISU Kaukaa haettua julkaistiin 2006. Kuusi vuotta myöhemmin (2012)  avautui Kaukaa haettua -verkkonäyttely,

joka kertoo Kulttuurien museon kokoelmista MAAILMANMATKAAJIEN kautta. Kuva Soili Mustapää. Museovirasto.

<

>

© Kulttuurien museo 2012