Gunnar LANDTMAN (1878–1940)
Gunnar LANDTMAN (1878–1940)
Gunnar LANDTMAN (1878–1940)
Gunnar LANDTMAN (1878–1940)
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Esineitä ja kenttäkuvia
Papua-Uuden-Guinean kartta
Papua-Uuden-Guinean kartta
Papua-Uuden-Guinean kartta
Papua-Uuden-Guinean kartta
GUNNAR LANDTMAN sosiaaliantropogi
Gunnar Landtman oli Edvard Westermarckin oppilas. Hän väitteli tohtoriksi 1905 pappeuden alkuperästä Helsingissä Aleksanterin-Yliopistossa. Hän opiskeli ja työskenteli Englannissa ja Saksassa 1900−1930-luvuilla ja hoiti Westermarckin käytännöllisen filosofian professuuria Helsingissä vuosina 1916−1922. Vuodesta 1927 hän toimi sosiologian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina uudelleen nimetyssä Helsingin yliopistossa.
Landtman teki ainoan kenttätyömatkansa 1900-luvun alussa Papua-Uuteen-Guineaan Flyjoen suistoon. Tieteelliseen työhön sisältyi etnografisen esineistön hankkiminen alueen kiwainkielisiltä kansoilta. Hän myös äänitti kiwailaisten lauluja fonografilieriöille ja teetti kyläläisillä piirroksia.
Kulttuurien museossa on Landtmanin tutkimusmatkallaan keräämä yli 1400 esineen kokoelma, johon kuuluu lisäksi 570 lasinegatiivia. Landtmanin tuomaa esineistöä on myös Cambridgen yliopiston arkeologisen ja etnologisen museon kokoelmissa.
Landtman julkaisi useita teoksia kenttätyönsä pohjalta, mm. The Folk-Tales of the Kiwai Papuans (1917), The Kiwai Papuans of British New Guinea (1927) sekä Satumaa ja sen asukkaat (1932), mutta varsinaisena pääteoksena pidetään 1938 ilmestynyttä tutkimusta The Origin of the Inequality of the Social Classes .
Gunnar Landtman teki kenttätyömatkansa
vähän yli 30-vuotiaana.
Kuva Museovirasto.
Gunnar Landtman papualaisystävineen.
Kuva Museovirasto.
Landtmanin ja hänen informanttiensa keskustelu kävi osittain kiwain kielellä, osittain pidgin-englanniksi, jota monet rannikkokylien miehet osasivat. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Miehen juhlava tanssikoriste, kasuaarinsulkapäähine. Pääkoristeita tehtiin myös paratiisilinnun höyhenistä ja haikaran siipisulista. Pieniä päähineitä ja pelkkiä töyhtöjä käytettiin arkena. Flyjoen suu. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Saagopalmu oli kiwai-papualaisten pääasiallinen ravinnonlähde. Ytimen murskaamisen jälkeen saagotärkkelys huuhdottiin vedellä ja suodatettiin erilleen ytimestä. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Vedenkantorove, joka on tehty Archontophoenix -suvun palmun lehtitupesta. Gogodalat, Gaima (nyk. Kaviapu). Kuva Ritva Bäckman. Museovirasto.
Simpukankuori ( Melo diadema ), jollaisia käytettiin keittoastioina. Simpukat syötiin ja kuoria käytettiin myös vesiastioina ja äyskäreinä. Mawatta. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Nainen käärii kalaa ja saagojauhoa palmunlehteen paistamista varten, Sumai. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Poikia tekemässä tulta. Toinen pitelee puuta, jota vasten toinen hankaa keppiä. Tulta tehtiin myös pyörittämällä keppiä pystysuoraan puualustalla. Lisäksi tunnettiin tuliporan käyttö.
Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Poikia Ipisiassa kukkaseppeleet päässään. Yksi Landtmanin kirjoista oli Satumaa ja sen asukkaat: kiwai-papualaiset Uuden-Guinean jättiläissaarella . Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Mies viimeistelee melaa, Ipisia. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Pitkulainen kori, jollaisilla naiset pyydystivät pikkukaloja, simpukoita ja pieniä vesieläimiä rannikon lampareista ja suoalueelta. Masingle (Daudain alue). Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Harppuunankärki, harppuunanvarren etuosa ja takaosan kasuaarinsulkakoriste. Harppuunanvarsi oli n. 4 metriä pitkä. Väkäsellinen kärki köysineen pistettiin usein käärmeenpään tai käsivarren muotoiseksi veistettyyn varren etuosaan. Mawatta. Oikealla suurennos varren koristelusta. Kuva Sakari Kiuru. Museovirasto.
Laskuveden aikaan kalaa pyydettiin monikärkisellä keihäällä. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
Puinen suojalevy. Kilpimäisiä levyjä kiinnitettiin maagisiksi suojavälineiksi jokikanoottien keulaan ja pitkäntalon päätyovien ulkopuolelle. Ihmiskasvot sekä kasuaari olivat tavallisia koristeaiheita. Flyjoen suu. Oikealla suurennos levyn koristelusta. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Suuren kanootin keulassa on lava harppuunanheittäjää varten ja mastojen välissä toinen, jolle mahtuu useita ihmisiä. Kuva Gunnar Landtman. Museovirasto.
<
>
Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Gunnar Landtman teki ainoan kenttätyömatkansa Papua-Uuden-Guinean kaakkoisosaan Flyjoen suistoon 1910–1912.
