Helmi HELMINEN-NORDBERG (1905–1976)
Helmi HELMINEN-NORDBERG (1905–1976)
Helmi HELMINEN-NORDBERG (1905–1976)
Helmi HELMINEN-NORDBERG (1905–1976)
Esineitä ja kuvia Itä-Karjalasta
Esineitä ja kuvia Itä-Karjalasta
Esineitä ja kuvia Itä-Karjalasta
Esineitä ja kuvia Itä-Karjalasta
Kartta
Kartta
Kartta
Kartta
HELMI HELMINEN-NORDBERG
perinteenkerääjä
Helmi Helminen aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa 1924 ja valmistui maisteriksi 1928. Jo opiskeluaikanaan hän toimi aktiivisesti Sanakirjasäätiössä ja oli keskeinen hahmo Hämäläis-Osakunnan Kotiseutukerhossa. Vuonna 1946 Helminen aloitti Helsingin kaupunginmuseon amanuenssina ja vuosina 1948–1971 hän toimi museon ensimmäisenä päätoimisena johtajana.
Helminen teki tutkimusmatkoja muun muassa Viroon, Unkariin, Saksaan, Sveitsiin ja Ruotsin Värmlantiin metsäsuomalaisten luokse. Suomessa Konginkankaalla hän suoritti 1927–1933 laajan murrekeruun Sanakirjasäätiön stipendiaattina. Jatkosodan aikana hän tallensi suullista perinnettä Itä-Karjalassa sekä keräsi monipuolisen kokoelman Kansallismuseolle, otti valokuvia ja dokumentoi työtään matka- ja päivätyökirjoihin.
Helminen tutki enimmäkseen vuotuisjuhlia ja niihin liittyviä tapoja. Hänen julkaisujaan ovat mm. Syysjuhlat (1929), Asuintuvan seinien ja kattojen koristaminen valkoisin pellavakudonnaisin (1947–1948) ja Perhe- ja vuotuisjuhlat (1949) . Museotyön ohella Helminen suomensi unkarilaista ja virolaista kaunokirjallisuutta.
Helmi Helminen Seurasaaressa
juhannuksena 1931.
Kuva Museovirasto.
Helmi Helminen ja Berit Boström
Kansallismuseon pommisuojassa 20.11.1940.
Karin Hildénin piirros. Museovirasto.
Helmi Helmisen matkapaiväkirjasta: Kirjoitin museoon, kävin Ahmassa, sitten piirissä ja valokuvasin. Pikarisesta otin viisi kuvaa ja aitasta yhden.
Pikarisen talo Itä-Karjalan Repolassa. Kuva Helmi Helminen. Museovirasto.
Aitat ovat suuta myöten täynnä ja hirveän sekaisin monen kävijän jäljiltä. Siellä on sirpit, höylät, kirveet ja sahat, padat, vadit, korvot ja tuohivakat, kivikupit, loppuun kuluneet kengät, matonkuteet, vaatteet ja verkot, kirnut, kelkat ja kangaspuut, pirrat, niidet, rukit ja kuosalit yhtenä vyyhtenä toisiinsa kietoutuneina. Särkynyttä posliinia on kaikkialla. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 11.10.1941.
Pikarisen aitta ja paikalle kuvanottoaikaan sattunut kotieläin, ilmeisesti koira.
Kuva Helmi Helminen. Museovirasto.
Oltiin saunassa. Löyly oli tavallista makempi ja sauna niin kuuma, että huoleti sai ulkona lumessa pukea tuiskusta huolimatta, eikä silti yhtään tullut kylmä. Valvoin melkein koko yön. Hiret olivat myös peräti eläviä ja hyppelivät peitteellä. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 8.11.1941.
Saunoissa oli tavallisesti kaksi ikkunaa, joista toinen peräseinällä oli ikkunaluukku eli räppänä. Piirrokset ovat lotta Meri Kyrkin käsialaa, niitä kertyi matkalta yli 150. Kuva Museovirasto.
Laasarisen perhe on vuonna 1933 karkotettu Siperiaan. Talossa ei nyt ollut mitään karjasuojia, entinen tanhut ja saraja eli heinäsuoja oli siirretty puuvajaksi pirttirakennuksesta parinkymmenen metrin päähän. Pirttejä on kaksi ja kaksi gornitsaa eli kamaria pitkän eteisen kahden puolen. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 9.10.1941.
Vuiskan portaat Laasarisessa, Saarenpään kylä, Repola. Meri Kyrkin piirros 1941. Museovirasto.
Pirtit olivat kaikki paperoimattomia, mutta kamarit joko tapeteilla tai sanomalehdillä vuoratut. Ovet on maalattu milloin räikeän punaisiksi, milloin vihreiksi, milloin kellertäviksi tai mustiksi. Lattiat ovat olleet myös maalatut, mutta nyt maali on jo kulunut. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 19.10.1941.
Gornitsan eli kamarin ovi, Saarenpään kylä, Repola. Meri Kyrkin akvarelli 1941. Museovirasto.
Sitten aloin katsella, olisiko mitään erikoista museoon vietävää, joka täällä muuten turmeltuisi. Huureisen perunakuopasta löysin vedestä uiskentelemasta juhlavan praasniekkaveresin ja aniliininpunaisen kuohdan sekä pari villakankaista huivia. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 25.10.1941.
Karjalaisen naisen juhlahame Repolasta Itä-Karjalasta. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Romanaisen talo on ollut jo kauan kylmillään, ikkunat rikki, pätsi murrettu, sauna hajotettu. Nähtävästi siinä ei ole asunut sen sen jälkeen kun Romanaisen vaimo viisi vuotta sitten murhattiin ja upotettiin Kipon ojaan. Pihalla kasvaa pihlaja, paikka on kaunis. Hameita löysin useita ja kolme kaunista kehräpuuta, yksi niistä koristemaalattu. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 3.11.1941.
Gornitsan eli kamarin ovi Romanaisen talossa, Repolan Saarenpään kylässä. Meri Kyrkin akvarelli 1941. Museovirasto.
Langan kehrääminen oli naisten työtä talvella. Villa- tai pellavakuontalo sidottiin nauhalla kehräpuun lapaan ja kehrääjä istui varrelle pyörittäen värttinää. Kehräpuita tehtiin myös lahjaksi. Kuvassa maalauskoristelua itäkarjalaisesta kehräpuusta. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Linnut olivat tämänkin talon ainoat asukkaat. Ne nokkivat piirastaikinaa pöydältä ja liinansiemeniä pellosta, korjaamatta jääneestä. Ovet ja ikkunat olivat auki tuulen tulla ja mennä. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 16.10.1941.
Jauhovakka. Helmi Helminen merkitsi muistiin, että tuohesta punottuja suola-astioita, koreja ja erikokoisia vakkoja oli useissa pirteissä. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Haukkasaaresta on väki viety 1941 heinäkuun alussa. Prokko Pottosessa oli kätketty parhaat ruoka-astiat, posliinit ja lasit karsinaan (ja sinne ne pantiin takaisin), niin että paluu on varmasti ollut lähtijöillä mielessä. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 19.10.1941.
Kuvassa oleva lautanen on Tverin Kuznetsovon posliinitehtaan tuotantoa. Vuosniemi, Repola, Itä-Karjala. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Eräässä talossa oli asukkailta jäänyt maljakoihin pihlajankukkia, koivunoksia ja leiniköitä. Suolakaloja oli monen talon eteisessä stojanassa tai jossakin muussa puuastiassa. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 3.11.1941.
Itä-Karjalassa oli tapana syödä ensin kalan keitinliemi ja vasta sen jälkeen kauhalla lautaselle nostettu kala. Kuvassa oleva puinen kalakauha on Repolasta. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Vuolukivestä tehty silityskivi, kädensija rautalangoista. Kuva Matti Huuhka. Museovirasto.
Eilen kuulin, että tämän talon isäntä, Taanisen Jussi on Kannuksessa sotasairaalassa sotavankina. Otin aamulla kaksi kuvaa Taanisen talosta. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 12.11.1941.
Taanisen pätsi eli uuni Taanisen pirtissä. Repola. Kuva Helmi Helminen. Museovirasto.
Aamulla tein viimeisen kerran, ainakin tällä erää viimeisen kerran tulet Taanisen pirttiin. Lattia pestiin, nyt siivousryhmän toimesta. Tavarat ovat valmiina. Odotamme kolonnaa. On sovittu, että alue lähettää museotavarat sotilaskuljetuksena heti, kun Joensuusta anottu lähetyslupa saapuu. - Helmi Helmisen matkapäiväkirja 15.11.1941.
Taanisen pätsi eli uuni Taanisen pirtissä. Repola. Meri Kyrkin akvarelli 1941. Museovirasto.
<
>
Bambergs Schulwandkarte. Carl Chun, Inh. Bernh. Fahrig, Geographischer Verlag, Berlin. Kuva Markku Haverinen. Museovirasto.
Helmi Helminen teki matkan Repolan kyliin syksyllä 1941 Itä-Karjalan kulttuuriperinnön kartoittamiseksi. Hän osallistui samalla työvelvollisuusnaisten tehtäviin.